Hyvinvointialueet ovat törmänneet liian suureen kiinteistökantaan sote-kiinteistöjen osalta.  Ne sitoutuivat vuokraamaan kuntien omistamat sote-käytössä olleet kiinteistöt 3+1 vuodeksi. Mitä tapahtuu kuntien taloudelle ja taseelle, kun hyvinvointialue ei sopimuskauden jälkeen jatkakaan kaikkien kiinteistöjen vuokrasopimusta? On arvioitu, että jopa 30-50 % sote-kiinteistöistä Suomessa olisi jäämässä pois käytöstä. Hyvinvointialueiden päättäjien tulee toki keskittyä omaan palvelutuotantoon ja talouteen. Riski tyhjistä kiinteistöistä jää kuntien kannettavaksi, juuri niiden väestöltään supistuvien pienten ja keskisuurten kuntien, joiden talous on jo valmiiksi tiukoilla.

Kiinteistöt muodostavat merkittävän osan hyvinvointialueen ja kuntien taseessa olevasta omaisuudesta, mutta niihin liittyy myös merkittäviä riskejä. Huonokuntoiset tai sisäilmaongelmaiset kiinteistöt aiheuttavat isoja korjaus- ja uudisrakentamishaasteita ja tarpeita väistötiloille. Kiinteistöjen tasearvot voivat olla myös liian suuria niiden käyttöarvoon verrattuna ja organisaation vaikea taloustilanne ei mahdollista edes niiden alaskirjausta taseesta.

Jos kiinteistö ei ole oma vaan vuokrattu tai elinkaarimallilla rakennettu, monet riskit jäävät kiinteistön omistajan vastuulle. Kiinteistöt ovat organisaation taseen ulkopuolella, mutta lisäävät sen käyttötalouden kuluja muun muassa kasvavina vuokrakuluina. Vuokranantaja joutuu kuitenkin laskemaan riskit kustannuksiinsa, ja siten vuokrassa joudutaan maksamaan niistäkin riskeistä mitkä eivät toteudu.

Uudisrakentamisessakin tulee pohtia urakkamuodon vaikutuksia riskeihin, talouteen ja taseeseen. Elinkaarimallin käyttö pienentää riskejä (tai kohdistaa ne rakentajalle) eikä rasita organisaation tasetta, koska se ei sido pääomia eikä lainarahaa tarvita. Tämä parantaa organisaation tunnuslukuja, kuten omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus. Samalla pääomaa vapautuu organisaation palvelutoimintaan. Huomioitavaa on kuitenkin se, että suhteellisen korkeat vuokrakulut menevät toimintamenoihin vuosikymmeniksi eteenpäin ja poistoja ei voida tehdä.

Kiinteistöihin liittyvillä päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia kuntien ja hyvinvointialueen talouteen. Vaaleissa valittavilla päättäjillä tuleekin olla ymmärrystä kiinteistöinvestointien ja -omistusten suhteesta organisaatioiden käyttötalouteen. Väärät päätökset ja huono johtaminen voivat pahimmassa tapauksessa johtaa niin pahaan velkaantumiseen, että jopa kunnan tai hyvinvointialueen itsenäisyys voi olla vaakalaudalla.