Puolueella on väliä myös kunta- ja aluevaaleissa. Moni ehdokas liputtaa sen puolesta, että he haluavat olla sitoutumattomia tai että puolueella ei ole väliä, kunhan äänestät vain hyvää tyyppiä.

Mutta kun perehtyy vähän syvällisemmin päätöksentekoon kunnanvaltuustoissa, aluevaltuustoissa ja miksei eduskunnassakin, niin ymmärtää, että yksittäisellä äänellä ei juuri koskaan ole vaikutusta asioista päätettäessä. Päätökset tehdään pääsääntöisesti yksinkertaisina enemmistöpäätöksinä. Koska Suomessa millään puolueella ei yleensä ole yli 50 % valtuutetuista tai kansanedustajista, ei yksittäinen puoluekaan saa päätettyä asioita oman tahtonsa mukaan. Ja tämähän on tietenkin hyvä asia, sillä voimme nyt todistaa Yhdysvalloissa politiikkaa, missä yksi ryhmittymä saa päättää kaikista asioista välittämättä muiden näkemyksistä.

Äänestäjästä voi kuulostaa houkuttelevalta äänestää ehdokasta, joka ei ole sitoutunut minkään puolueen ”poliittisiin näkemyksiin” tai ”ryhmäkuriin” päätöksenteossa. Käytännön syistä puolueettomat ehdokkaat kuitenkin asettuvat aina jonkun puolueen tai ryhmittymän listoille, koska yksittäisenä ehdokkaana ei suhteellisessa vaalitavassa pääse helposti läpi. Eli siinä vaiheessa he jo sitoutuvat kyseisen ryhmittymän vaalityöhön ja markkinointiin sekä ovat valmiita hyötymään ryhmälle tai puolueelle yhteensä annetuista äänistä.

Jotta edustaja pystyisi vaikuttamaan kunnan tai hyvinvointialueen asioihin, hänen tulee edelleen olla osa suurempaa joukkoa (puolue tai ryhmittymä), ja saada siinä joukossa vakuutettua muut edustajat omista näkemyksistään. Tämän jälkeen pitää vielä keskustella muiden ryhmien kanssa asiasta, ja saada yli puolet heistäkin kannattamaan omaa ajatustaan, ja vasta sitten voit saada haluamasi tuloksen äänestyksessä. Näin päätöksenteko demokratiassa toimii.

Siksi olenkin miettinyt kovasti sitä, että kuinka sitoutumaton ehdokas käytännössä voi toteuttaa sitoutumattomuuttaan. Kuuntelevatko ryhmän muut valtuutetut sitoutumattoman ehdokkaan ajatuksia silloin, kun ne eroavat ryhmän yleisistä periaatteista ja ajatuksista? Ja varsinkin silloin, jos sitoutumaton ehdokas muutamassa äänestyksessä äänestää ryhmän yhteistä mielipidettä vastaan.

Itse olen päätynyt siihen lopputulokseen, että paras tapa vaikuttaa asioihin on liittyä sellaisen puolueen jäseneksi ja alkaa ehdokkaaksi puolueessa, jonka perusperiaatteet ja teemat ovat mahdollisimman lähellä omaa ajatusmaailmaani. Silloin jo lähtökohtaisesti voin odottaa, että ryhmätoverini ajattelevat asioista saman suuntaisesti ja siksi yhdessä päädymme kehittämään asioita samaan suuntaan. Se tuo myös turvaa ja uskoa siihen, että äänestyksissä kukaan ei vedä mattoa jalkojeni alta.

Itse valitsin Keskustan, koska Suomen Keskustan kuva Suomesta vuonna 2030 on hyvin samankaltainen kuin mitä itsekin ajattelen: ”Suomi on maa, jossa voi yhä nukkua yönsä rauhassa ja jossa toivo on aina pelkoa suurempi. Hyvinvointiyhteiskunnassamme kaikki kokevat itsensä arvokkaiksi ja osallistuvat isänmaan rakentamiseen voimavarojensa mukaan. Suomi on tasa-arvoisen koulutuksen kärkimaa. Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet. Suomen menestys kasvaa paikallisista vahvuuksista. Palvelut toimivat koko maassa.“

Toki pelkkä visio ei riitä, vaan uskon Keskustan myös käytännössä olevan riittävän vahva toimija ajamaan minulle tärkeitä asioita myös käytännössä niin valtakunnan kuin paikallisellakin tasolla. Keskustan vaaliohjelma korostaa arjen perusasioita: “Sujuvaa ja turvallista arkea, lasten kasvun tukemista, työtä, yrittämistä ja välittämistä. Tärkeintä ovat tasa-arvoiset, toimivat palvelut kaikkialla Suomessa, ei yksityisen suosiminen tai palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin. Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste. Ikäihmiset ansaitsevat arvokkaan huomisen. Siihen kuuluu oikeus asua lähellä omaisia ja läheisiä. Keskustan asialistalle kelpaa pienikin asia, jos se on lähiympäristön ihmisille tärkeä.”

Puolueella on siis väliä ja minä olen valinnut puolueekseni Suomen Keskustan. Haluan olla edistämässä keskustalaisia arvoja niin Iitin kuin Päijät-Hämeen Keskustan riveissä. Olen vaalityön aikana oppinut tuntemaan suuren joukon mahtavia ihmisiä ja uskon, että ystävyyssuhteeni heidän kanssaan auttavat minua edistämään minulle tärkeitä asioita jatkossa riippumatta siitä tulenko valituksi Iitin kunnanvaltuustoon tai Päijät-Hämeen aluevaltuustoon.