Minä ostin polkupyörän. Innoittajana tähän pitkään mielessä pyörineeseen hankintaan oli se, että osallistuin kunnan järjestämään ilmastosuunnitelman infotilaisuuteen. Tilaisuus alkoi pettymyksellä, sillä paikalle saapui vain pieni joukko yleisöä. Mutta innostavaa on se, että Iitti on liittynyt lähes sadan Hinku-kunnan (Hinku = hiilineutraalikunta) joukkoon ja laatinut ilmastosuunnitelman yhdessä Päijät-Hämeen Liiton ja muiden Päijät-Hämäläisten kuntien kanssa.
Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 % päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään omia ilmastopäästöjään ja kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin. Iitin kunnassa on jo vähennetty ilmastopäästöjä 35 % ja asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet 28 % vuodesta 2007 vuoteen 2022. Jos tavoittelisimme 80 % päästövähennystä, niin päästöjä pitäisi vähentää seuraavan 5 vuoden aikana kaksi kertaa enemmän kuin viimeisten 15 vuoden aikana on vähennetty. Tätä ei toki tavoitella, vaan ilmastosuunnitelmassa on tavoitteeksi asetettu realistisempi 47 % päästövähennys tavoite vuoteen 2030, joten seuraavan viiden vuoden aikana meidän tulee pienentää päästöjä 12 %. Toki sekin on haastava tehtävä.
Päästövähennyksissä yleensä helpointa on pienentää siellä missä päästöt ovat suurimmat, Iitissä tämä tarkoittaisi päästövähennyksiä maataloudesta (29 % kokonaispäästöistä), sähkön- ja lämmönkulutuksesta (24 %) ja tieliikenteestä (24 %). Näistä kolmesta kunnan on todella haastavaa vaikuttaa laajemmassa määrin maatalouteen ja tieliikenteeseen.
Iitissä on laadittu toimenpideohjelma, joka sisältää 7 eri teema-aluetta. Ilmastojohtaminen luo pohjaa määrätietoiselle ja järkevälle ilmastotyölle. Tämän teeman alla on 13 toimenpidettä, joista esimerkkinä voidaan nostaa “Ympäristö- ja ilmastovaikutusten huomiointi hankinnoissa”.
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian lisääminen vähentävät päästöjä ja kannattavat taloudellisesti. Tämä onkin kaikkein merkittävin teema-alue Iitin kunnalle, koska päästöistä 24 % tulee tältä osa-alueelta ja tähän myös kunnan omilla toimilla on vaikutusta. Siksi energiatehokkuus ja kiertotalouden periaatteet ovatkin erityisen tärkeitä huomioida niin hankinnoissa kuin uudis- ja korjausrakentamisessakin.
Tässä teema-alueessa on yhteensä 18 toimenpidettä. Näistä haluan mainita “Kunnan kestävä uudisrakentaminen”, “Tilojen käyttöasteen nostaminen” ja “Aurinkosähköjärjestelmät kunnan kiinteistöihin”. Ainakin nämä tavoitteet tulee siis huomioida, kun uutta koulukeskusta suunnitellaan. Toimenpiteiden kuvauksessa mainitaan, että ”Rakennustuotteiden ja -materiaalien valinta on yksi tärkeä osa kestävän ja viihtyisän rakennuksen suunnittelua. Suositaan puurakentamista.”
Kuntalaisten näkökulmasta mielenkiintoinen toimenpide on “Kannustin kotitalouksien energiatoimien edistämiseksi”, mihin rakennusvalvonta on määritelty vastuutahoksi ja aikataulu on 2025.
Kestävä liikkuminen, eli kävely, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen käyttö lisää sekä terveyttä ja hyvinvointia että ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tällä teema-alueella on yhteensä 16 toimenpidettä, joista 9 on aikatauluksi kirjattu 2025. Näistä kuulemme varmasti lisää.
Muita teema-alueita ovat Kestävä ruokajärjestelmä, Luonto ja maankäyttö, Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä Viestintä ja ympäristökasvatus. Yhteensä näillä teema-alueilla on 52 toimenpidettä.
Haasteena ilmastosuunnitelmassa on se, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös valtion, yritysten ja asukkaiden lisätoimia. Palataanpa siihen polkupyörään. Ilmastosuunnitelmassa luvataan jo tälle vuodelle pyöräpysäköinnin ja -reitistöjen kehittämistä sekä kävely- ja pyöräteiden talvikunnossapidon parantamista. Haluan itse olla valmiina hyödyntämään näitä uusia palveluita mitä kotikuntani on päättänyt minulle tarjota. Lisäksi ilmastotyössä viestintä ja johtajuus ovat ensiarvoisen tärkeää. Minä olen innostunut pyöräilystä, koska naapurini pyöräilee paljon. Toivottavasti minunkin esimerkkini puolestaan innostaisi muita kuntalaisia polkupyöräilemään.