Iitissä käydään kiihkeää keskustelua koulukeskuksen rakentamisesta. Jokaisella päättäjällä ja päättäjäksi pyrkivällä tuntuu olevan vahva mielipide kuntamme tärkeimmästä rakennushankkeesta. Tukisiko juuri Ravilinnan alue parhaiten tulevaisuuden oppimistuloksia ja koulun opiskelijahankintaa, onko koulun sijainnilla pedagogista merkitystä, vai olisiko kuitenkin tärkeämpää tehdä Kausalan keskustasta elävämpi ja painottaa ilta- ja harrastustoimintaa.
Itselläni ei ole vahvaa mielipidettä sijaintiasiassa ja uskon että kumpaankin paikkaan saataisiin aikaiseksi koulukeskus, joka on sekä pedagogisesti että myös Iitin kuntakuvan ja talouden kannalta onnistuminen. Mutta…
Meillä ei ole varaa johtaa projektia pelkkien mielipiteiden varassa. Onnistuminen edellyttää osaamista ja projektin ammattimaista johtamista kunnan virkamiehiltä sekä tietoon perustuvaa päätöksentekoa kunnan luottamuselimissä.
Meillä ei ole varaa suunnitella huonosti. Suomessa on tällä hetkellä monia vastavalmistuneita kouluja, joissa esimerkiksi tilasuunnittelu epäonnistui niin pahasti, että väliseinien rakentaminen piti aloittaa lähes heti käyttöönoton jälkeen koska avoimet oppimisympäristöt ovat liian rauhattomia opiskeluun.
Meillä ei ole varaa rakentaa huonosti. Ei ole myöskään ennenkuulumatonta, että uuden koulun katto vuotaa tai lattiapinnoite on laitettu liian märän betonin päälle johtaen vakaviin sisäilmaongelmiin.
Meillä ei ole varaa budjetoida väärin. Iitinseutu-lehti uutisoi vuosi sitten tammikuussa, että Peltohiiren päiväkodin laajennus Iitissä tulisi maksamaan ainakin kaksi kertaa enemmän kuin alkuperäinen hinta-arvio. Samassa jutussa kerrottiin, että kirjaston remonttiin tulisi kulumaan miljoona euroa enemmän kuin etukäteen arvioitiin.
Jo ennen suunnittelun alkua, tulisi kunnan päättäjien ja virkamiesten yhdessä miettiä riittävän konkreettiset ja mitattavat tavoitteet projektille. Pelkkä tilaohjelman neliömäärä ja oppilasmäärä eivät riitä omistajan ohjaukseksi projektille. Tarvitaan tavoitteita, jotka voidaan projektin jälkeen todentaa. Esimerkiksi ei voida sanoa, että sisäilman lämpötilan tulee olla miellyttävä, vaan tulee määrittää sisäilman lämpötilalle rajat, vaikkapa 21 ja 25 asteen välillä. Kun koulu on sitten käytössä, niin luokkahuoneesta on helppo mitata lämpötila ja todeta päästiinkö tavoitteeseen.
Suunnittelussa meidän tulee tietenkin ottaa lähtökohdaksi opettajien näkemykset siitä, minkälaisia tiloja tarvitaan ja miten niitä käytetään. Monikäyttöisyys, muunneltavuus ja muuntojousto ovat tärkeitä suunnittelussa huomioitavia seikkoja, mutta niistä ei saa tulla itsetarkoitusta. Toki hyvässä suunnitelmassa tulee varautua tulevaisuuden tarpeiden muutoksiin, vaikka tulevaisuuden ennustaminen onkin vaikeaa. Kaikkein kalleinta rakentamista on se, kun suunnitteluvaiheessa jätetään ottamatta asioita huomioon ja kesken rakentamisen ruvetaan muuttamaan suunnitelmia.
Sisäilman laadun varmistaminen alkaa myös suunnitteluvaiheessa. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla ”Sisäilmastoluokitus” ja ”Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta”. Rakennushankkeen ja työmaan kosteudenhallintaselvityksen laatimiseen tulee paneutua huolella ja niissä esitettyjen asioiden valvontaan myös budjetoida rahaa.
Vuoden 2024 lopussa Iitissä hyväksytty ilmastosuunnitelma asettaa myös omat kriteerit koulukeskuksen suunnittelulle. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon ainakin “Kunnan kestävä uudisrakentaminen”, “Tilojen käyttöasteen nostaminen” ja “Aurinkosähköjärjestelmät kunnan kiinteistöihin” tavoitteet. Toimenpiteiden kuvauksessa mainitaan muun muassa, että ”Rakennustuotteiden ja -materiaalien valinta on yksi tärkeä osa kestävän ja viihtyisän rakennuksen suunnittelua. Suositaan puurakentamista.”
Yleensä se missä viimeistään mennään rakennushankkeessa pieleen, on teknisten järjestelmien käyttöönotto ja testaaminen. Koska lähes kaikki rakennusprojektit valmistuvat aina viime tipassa, niin helposti aikataulua otetaan kiinni juuri oikaisemalla ja kiirehtimällä teknisten järjestelmien testaamista. Siksi olisikin hyvä harkita sitä, että järjestelmien testaamisesta ja laadun varmistamisesta vastaisikin rakennusprojektissa itsenäinen toimija eikä projektin urakoitsija. Näin toimitaan maailmalla tärkeissä rakennushankkeissa silloin, kun halutaan varmistaa laadukas lopputulos.
Rakennuttajana ja kuntapäättäjinä meidän tulee budjetoinnin osalta olla erityisen huolellisia. Meidän tulee ensinnäkin varmistaa se, että projektin budjetti on lähtökohtaisesti realistinen, ei ainakaan alimitoitettu, ja toiseksi meidän tulee tarkasti seurata kustannusten kehitystä projektin aikana. Jokaisessa projektissa syntyy yllättäviä kuluja, mutta kustannusylityksen tulisi pysyä kohtuullisessa 5-15% tasossa ja sekin pitäisi sisältyä hyväksyttävään budjettiin. Kouluhankeprojekti on hintaluokaltaan sellainen, että jos epäonnistumme kustannusten ja laadun johtamisessa, niin se voi syöstä Iitin kunnan talouden vaikeuksiin vuosikymmeniksi.